Hakua

Ihan ekaksi Luucas kiittää kaikkia synttärionnitteluista....skiitsa kaverit ja lipaisu kaikille!

Eilen mentiin sitten ensimmäisen kerran Liedon mettiin treenaamaan hakua Lucan kanssa. Morris (Lucan veli) ei vielä tällä viikolla päässyt mukaan treenaamaan joten oltiin ainoat "aloittelijat". Oli siellä kyllä yksi toinenkin pentukoira, mutta hän oli muutaman kerran jo ymmärtääkseni treenannut hakua.

Henkka (Lucan isä) näytti aluksi Lucalle arvojärjestyksen murraamalla muutaman kerran pikkuherran korvaan. No Lucallehan sopi mainiosti se, että Henkka on pomo eikä kyseenalaistanut sitä kertaakaan. Ja ei Henkka alun jälkeen enään välittänytkään pikkukaverista vaan keskittyi enemmän lady Lea rotikan seuraamiseen. Lucakin ihastui tähän tyttöseen joka jaksoi leikkiä hänen kanssaan.



Sitten tallottiin porukalla alue missä hakua suoritettaisiin (kait jotain 50x50m). Meikeläinen vaan lantusteli muitten perässä, enhän mä mittään tajunnut mitä siellä olisi pitänyt tehdä; keskilinjat, kulmat ym. termit menivät ihan ohi. Mutta ei se mitään....ensi kerralla sitten vähän taas viisaampana. Nooot!

Sitten vaan koira kerrallaan hakuja. Ideana suunnilleen siis, että maalimiehet menee piiloon sille tallatulle alueelle ja ohjaaja lähettää koiran keskilinjasta aina vuoronperään hakemaan ne. Kun koira löytyy maalimiehen niin se ilmaisee sen haukkumalla ja saa tietty sitten piilossa olleelta kaverilta kamalasti kehuja ja jonkun ruokapalkinnon. Sitten maalimies tuo koiran hallitusti vielä ohjaajansa luo (jälleen esim. nakkeja syöttäen). Näin siis treenattiin, kilpailussa en tiijä mikä on sallittua ja mikä ei.



Siellä oli viisi koiraa tällä kertaa ja kyllähän siinä aikaa palaa ennenkuin kaikki ovat hakeneet omat maalimiehensä. Rukkaset olisi ollut kova juttu, sen verran jotkut kaverit näykkivät käsiä kun yritti niitä nakin avulla viedä takaisin ohjaajalleen. Täytyy myöntää, että hieman puntit tutisivat kun Henkka rymisi metikön poikki mun luo ja alkoi noin 4 sentin päässä haukkumaan löytöään. Vaikuttava kaveri kooltaan ja muutenkin.



Luca treenasi viimeiseksi. Hänestä tämä oli maailman siistein juttu; ihmisiä nakkeja jakamassa, mitäs sitä muuta tarvitsee. Ja varsinkin kun ensimmäinen haku suoritettiin vielä Sailan kanssa josta on selvästi Lucalle tullut "maailman siistein ihminen". Luucaksen maalimiehet ei menneet piiloon vaan ihan kyykkyyn näköyhteyden päähän, ja sitten pikkuinen lähetettiin heitä etsimään. Hienosti Luca löysi kaikki nakkiaarteitten haltijattaret ja ei meinannut millään lähteä vuoronsa loputtua takaisin autoon.



Itse olin aivan rättiväsynyt kotimatkalla (ja niin oli Lucakin). Tuli 2,5 h tarvottua ryteiköissä milloin missäkin piilossa hyttysten ja muurahaisten syömänä :) . Ei haittaa, kivaa oli, täytyy vaan ensikerralla ottaa mukaan esim. kumisaappaat, hyttyspuikot, hanskat ja enemmän vettä niin koiralle kun itsellekin.