Lucan virallinen paino on nyt 34 kg. Pikkuhiljaa tulee massaa ja pikkuinen rupeaa näyttämään jo miäheltä :). Rintamus on leventynyt jo ihan kiitettävästi ja pääkin on hieman kehittyneemmän näköinen. Ehkäpä ensi vuoden alussa voisi kokeilla jo jotain pienempää näyttelyäkin. Ikääkin tuli juuri 9 kk täyteen.
Kyllä Lucan koko saa ihmisissä jo hieman varovaisuutta aikaan vaikka kaveri on kyllä yhtä sydäntä ja hellyyttä. Hän kun vaan rakastaa ja pussailee kaikkea ja kaikkia. Toivottavasti tuo ihana luonne kestää ja säilyy nämä miehisyyden tuuletkin. Itse hän ei näytä tajuavan, että on sen suurempi kuin muutkaan talon koiruudet. Välillä kun hyppää sohvalle niin hieman naurattaa pojun suhteellisuuden taju. Hän kun yrittää aika pieniinkin vapaisiin sohvan väleihin ängetä peppuunsa ja yleensä rojahtaa osittain Nasun tai Maxin päälle (saaden aikaan murahtelua).
Luca rakastaa Nasua ja Maxia. Max on tosi cool kun se leikkii hänen kanssaan ja yrittää aina varastaa lelut suusta. Luca ottaa aina lelun suuhunsa ja käy pompottamassa sillä niin kauan Maxia päähän, että saa tämän mukaan leikkiin (tai hereille). Välillä tosin Max vaan murahtaa kaverille takaisin eikä suostu houkutuksiin. Onneksi Lucalla riittää mielikuvistusta myös yksin leikkimiseen. Jalat kohti kattoa ja eikun menoksi. Leluja pitää ostaa kohta lisää kun tuolla puruvoimalla niitä kuluu aika tiheään tahtiin.
Nasu on kanssa tosi kiva Lucan mielestä. Nasu ei suostu leikkeihin, mutta on vaan jostain syystä ihan sairaan mielenkiintoinen Lucan mielestä. Nasu näyttelee purukalustoaan aika tiheään tahtiin kun Luucas menee liian lähelle häntä, mutta tämä vastapainoksi vain nuolee Nasun naaman märäksi tästä hyvästä. Yleensä Nasu tyytyy vaan irvistelyihin, mutta antaa välillä kyllä Lucan ihan tuntea nenussaan pikku hampaatkin. Tämä kyllä pistää pojan kuriin ja vähään aikaan hän ei Nasua enään kiusaa. Mutta sitten se taas unohtuu....
Semmoisia kuulumisia Lucasta. Nasu ja Max voivat myös hyvin. Mamma nyppi Maxin turkin viikonloppuna hienoon kuntoon joten taas kelpoo esitellä ;). Maxille pitää löytää talvitakki kun on leventynyt rinnuksista sen verran ettei vanhat enää mahdu. No onneksi ne menee kaikki Nasulle.
Nasu pelästytti minut eilen kun palloleikkien jälkeen alkoi nilkuttaa toista etujalkaansa. Minä vääntelin ja kääntelin ja mietin jo eläinlääkärille lähtöä kunnes huomasin, että anturoitten väliin oli jäänyt terävä kävynpalanen. Siihen loppu nilkuttelut. En kyllä vieläkään ymmärrä ettei kaveri yrittänyt sitä itse mitenkään poistaa. Taisi olla kivaa saada niin paljon huomiota ja kannettiin vielä kotiinkin ;)
Että näin meillä. Uusia kuvia täytyy napsia viimeistään viikonloppuna. Jossain vaiheessa alkaa niittenkin taso nousta sillä pääsin juuri valokuvaajan koulutukseen. Ei nyt kuitenkaan heti saa ruveta odottelemaan kuvaustason nousua....hissukseen, hissukseen ;)
Kyllä Lucan koko saa ihmisissä jo hieman varovaisuutta aikaan vaikka kaveri on kyllä yhtä sydäntä ja hellyyttä. Hän kun vaan rakastaa ja pussailee kaikkea ja kaikkia. Toivottavasti tuo ihana luonne kestää ja säilyy nämä miehisyyden tuuletkin. Itse hän ei näytä tajuavan, että on sen suurempi kuin muutkaan talon koiruudet. Välillä kun hyppää sohvalle niin hieman naurattaa pojun suhteellisuuden taju. Hän kun yrittää aika pieniinkin vapaisiin sohvan väleihin ängetä peppuunsa ja yleensä rojahtaa osittain Nasun tai Maxin päälle (saaden aikaan murahtelua).
Luca rakastaa Nasua ja Maxia. Max on tosi cool kun se leikkii hänen kanssaan ja yrittää aina varastaa lelut suusta. Luca ottaa aina lelun suuhunsa ja käy pompottamassa sillä niin kauan Maxia päähän, että saa tämän mukaan leikkiin (tai hereille). Välillä tosin Max vaan murahtaa kaverille takaisin eikä suostu houkutuksiin. Onneksi Lucalla riittää mielikuvistusta myös yksin leikkimiseen. Jalat kohti kattoa ja eikun menoksi. Leluja pitää ostaa kohta lisää kun tuolla puruvoimalla niitä kuluu aika tiheään tahtiin.
Nasu on kanssa tosi kiva Lucan mielestä. Nasu ei suostu leikkeihin, mutta on vaan jostain syystä ihan sairaan mielenkiintoinen Lucan mielestä. Nasu näyttelee purukalustoaan aika tiheään tahtiin kun Luucas menee liian lähelle häntä, mutta tämä vastapainoksi vain nuolee Nasun naaman märäksi tästä hyvästä. Yleensä Nasu tyytyy vaan irvistelyihin, mutta antaa välillä kyllä Lucan ihan tuntea nenussaan pikku hampaatkin. Tämä kyllä pistää pojan kuriin ja vähään aikaan hän ei Nasua enään kiusaa. Mutta sitten se taas unohtuu....
Semmoisia kuulumisia Lucasta. Nasu ja Max voivat myös hyvin. Mamma nyppi Maxin turkin viikonloppuna hienoon kuntoon joten taas kelpoo esitellä ;). Maxille pitää löytää talvitakki kun on leventynyt rinnuksista sen verran ettei vanhat enää mahdu. No onneksi ne menee kaikki Nasulle.
Nasu pelästytti minut eilen kun palloleikkien jälkeen alkoi nilkuttaa toista etujalkaansa. Minä vääntelin ja kääntelin ja mietin jo eläinlääkärille lähtöä kunnes huomasin, että anturoitten väliin oli jäänyt terävä kävynpalanen. Siihen loppu nilkuttelut. En kyllä vieläkään ymmärrä ettei kaveri yrittänyt sitä itse mitenkään poistaa. Taisi olla kivaa saada niin paljon huomiota ja kannettiin vielä kotiinkin ;)
Että näin meillä. Uusia kuvia täytyy napsia viimeistään viikonloppuna. Jossain vaiheessa alkaa niittenkin taso nousta sillä pääsin juuri valokuvaajan koulutukseen. Ei nyt kuitenkaan heti saa ruveta odottelemaan kuvaustason nousua....hissukseen, hissukseen ;)
Eksyin tännekin pitkästä aikaa. Luca tuntuu niin kultapojulta. Kiva kuulla että klaani tulee toimeen keskenään.
VastaaPoistaJohanna