Levillä

Viime lauantaina (19.12.) lähdettiin matkaan Leville Sirkkaan n. 5.30 aamulla. Auto oli niin täynnä, että oluetkin piti jättää kotiin ;). No niitä saa ostettua onneksi täältäkin.

Luca mökissä lämmittelemässä.

Matka oli pitkä mutta mukava. Nasu istuskeli osan matkaa edessä mamman sylissä, ja osan matkaa omassa kolossaan takapenkillä. Isommat pojat eli Max ja Luca olivat takaosassa pehmeitten täkkien päällä ja näyttivät nukkuivat melkein koko matkan (muutamaa pysähdystä lukuunottamatta). Oltiin perillä Levillä n. 18.30 illalla joten kyllähän siinä jo vähän tunsi ajaneensa. Onneksi oli aika hyvä sää ja auto toimi moitteettomasti ja oli hyvä ajaa.

Joulupukin apulaisia syömässä.



Tämän poron nimi oli Petteri.

Meidän porukkaa ihmettelemässä lumen määrää.

Paikka on aivan mahtava. Ihmisiä on paljon, mutta ei liikaa. Täällä on vaikka mitä tekemistä ja kauppoja ja muita virikkeitä löytyy jokaiseen makuun. Henkilökunta on aivan mielettömän ystävällisiä eli jokapaikassa tulee hyvälle mielelle.

Lunta on tarpeeksi ja pakkasta kanssa. Kunnon talvi kerrankin, aivan mahtavaa.

Pakollinen takkatulikuva :)

Ollaan oltu ja tehty just sitä mitä mieli tekee milloinkin. Mamma oli pari kertaa rinteessä laudan kanssa ja me muut ollaan vaan kävelty, kuvattu paikkoja ja naatiskeltu. Illalla käyty kunnon saunassa ja katseltu takkatulta hyvän punaviinilasillisen kanssa.

On täällä lunta tarpeeksi Lucankin mielestä.



Eilen vietettiin naapurimökissä jouluaatto, syötiin perinteisesti jouluateria, jaettiin lahjoja ja pelattiin kaikenlaista. Kiva ilta ja ei ollut stressiä kenelläkään mistään. Pojatkin saivat kivoja joululahjoja.

Ensimmäinen kerta meikeläiselle kun olen Lapissa talvella. Kyllä lumi, kunnon pakkaset, talviurheilulajit ja ihanat ihmiset ovat saaneet sydämen rakastumaan tähän paikkaan. Tykätty on kovasti ja varmasti tullaan takaisin.

Huomenna pitää kääntää auton nokka jälleen kohti Raisiota.

Joulua kaikille

Maxin stressi on laskenut ja meidän muitten noussut :). Ei no ei meillä mitään stressiä joulusta ole, miksi olisi, ihana juhla tulossa. Määä rakastan joulua!

Aku sitten muutti Kaarinan Kuusistoon viime lauantaina. Vähän pisti kampoihin lähtiessä, mutta porkkanoitten avulla kaveri saatiin traileriin sisään. Ajeltiin peräkanaa uuteen paikkaan ja vietiin myös jumalaton määrä tarvikkeita mukana. Hevosella on enemmän tavaraa kuin minulla!

Iso talli näytti olevan. Akulle tulee paljon uusia kavereita ja tieto siitä, että se on edelleen meidän helpottaa ikävää. Täytyy käydä tässä lähiaikoina pojua kattomassa, että mitenkäs on pärjännyt. Kyllä se siellä viihtyy kun on taas paljon tutkailtavaa. Pikku runopoika.

Max on nypitty (melkein) ja Nasun karvat on leikattu. Tilattiin pojuille vielä tossutkin jalkoihin jos kova pakkanen yllättää meidät siellä joululomalla. Maxin takki saapuu hetkellä millä hyvänsä ja muut lapsoset on jo vaatetettu.

Lauantaina sitten käännetään Hondan nokka kohti Leviä ja vietetäänkin muutama tunti autossa. Onneksi on pari autoa ja kolme kuskia niin voidaan vähän huilia välillä. Kyllä pojilla riittää ihmettelemistä ja voi riemua kun huomaavat, että Nana ja Susukin on mukana. Tyttöjä ja paljon lunta tiedossa (onneksi erilliset mökit).

Tuskin ehditään enään päivitellä blogia reissua ennen. Joten tässä ja nyt toivotamme oikein oikein ihanaa ja rauhallista joulua teille kaikille tutuille ja tuntemattomille. Syökää, nukkukaa ja rentoutukaa, olette kaikki sen ansainneet.

Jos iltaisin kuulet ikkunan takaa kilinää,
tai sänkysi alta mörinää, älä pelästy.
Se on vain minun lähettämäni pieni tonttu,
joka salaa katsoo, että sinulla on kaikki hyvin!
Ja jos näet ikkunastasi loistavan kirkkaan tähden,
se on sen taskulamppu, jonka se kiireissään hukkasi.
Hyvää joulua!

Stressi jatkuu...

ihan hirveetä kun tolla Maxilla ei toi joulustressi hellitä millään. Ei se näin sekaisin ollut viime jouluna. Eilenkin pomppi hyllyjen alla ja tuijotteli tonttuja herkeämättä sohvalta kahdella tassulla seisten. Se on hyvä kun seuraa mua sivusilmällään, että katonko mäkin niitä tonttuja. Ja jos satun vilkaisemaankin sinne päin saa kauhean kohtauksen. En tiijä pitääkö ne pilun tontut nyt sitten ottaa pois kun yks ei pääse niistä millään yli :).

Max mitattiin viikonloppuna edestä ja takaa ja tilattiin sille mittatilaustyönä lämpöpuku. Pakkohan sillekin on saada vaatteet kun pakkastakin on luvattu ensi viikoksi. Muutenkin on kova palelemaan. On ottanut lempipaikakseen saunan lauteet kun siellä on niin lämmin. Hänelle on sinne rakennettu oma paikka ja viettää siellä välillä aikaansa. Nasu kun ei häkistä meinaan luovu. Jos joku yrittää sinne yöllä niin murraa kovasti vastaan. Luca taas nukkuu mielellään joko sohvan päällä tai sohvan takana riippuen lämpötilasta.

Aku lähtee lauantaina sijoitukseen (ainakin nyt muutamaksi kuukaudeksi). Mamma päätti tehdä näin siksi, että saisi vähän enemmän aikaa Lucalle, ja jos vaikka ton autokoulunkin kävisi suorittamassa. Alkaa mun valitukset kait tehoamaan ;)

Onneksi Akulle löydettiin hyvä tyttö hoitamaan sitä, ja saatiin se tutulle tallille tohon aika viereen. Pääsee näin mamma käymään katsomassa pojua sekä tietty ratsastamassakin välillä. Kävin eilen moikkaamassa Akua ja vähän käy kaveria sääliksi. Kun muuttuu tuttu asunto ja sitten vielä mammakin. Ei kiva. No talli olisi pitänyt muuttua joka tapauksessa, sillä tallin omistajat tarvitsevat omille koulutushevosilleen lisää tilaa, ja viimeiseksi talliin tullut saa väistyä.

Mitäs muuta. Järvenalhon kenneliin on syntynyt uusia rotikoita. Mamma tossa jo niitä haaveillen tuijotteli, mutta siihen se saa jäädäkin. Nyt on koirakiintiöt täynnä eikä tähän taloon ainakaan mahdu enään yhtään lisää ;)

Joulua odotellessa...

Joulustressi

Nonni, meillä on sitten virallisesti julistettu alkaneeksi tuo joulustressi...meinaan Maxilla. Kaivettiin eilen varaston uumenista esiin jokavuotiset tontut istumaan alakerran pöydille sekä yläkerran makkareitten hyllyille. Ja tämähän aiheutti Maxille aikamoisen joulustressin.

Kultapoju ryntäilee huoneitten välillä laskemassa tonttuja (ettei vaan mikään niistä katoaisi). Hyppii hyllyjen alla tai seisoo sohvalla takatassuillaan ja ihailee niitä. Sanaa tonttu ei voi enään meillä käyttää, vaan tavaamme sen toisillemme: t-o-n-t-t-u, jos niistä haluamme puhua.

Eilen kun katselimme telkkaria makkarissa niin nosteli päätänsä muutaman minuutin välein ja laski tontut hyllyiltä. Pisti sitten taas päänsä takaisin tyynylle ja taas muutaman minuutin päästä alkoi laskeminen. Muut koiruudet eivät jaksa innostua asiasta paljoakaan. Luca kävi kerran haistelemassa alakerran tontun, mutta kun se kaatui ja hyökkäsi siis hänen kimppuunsa niin päätti jättää ne siinä rauhaan.

Käytiin lauantaina messukeskuksen näyttelyssä katsomassa rotikoitten kehän. Seurattiin paras uros kilpailu ja todettiin, että Luca olisi ollut taas omaan luokkaansa aivan liian pieni. Mutta kuten aikaisemminkin ollaan todettu, kehittyy kovaa vauhtia ja ottaa kyllä vielä muut kiinni.

Mentiin näyttelyyn enemmänkin ostoksia tekemään. Maxille ja Lucalle on löydettävä takit talveksi. Lisäksi Luca tarvitsee uuden kaulapannan sekä ruokakupin telineellä (ettei joudu kumartelemaan niin paljoa). Löydettiin leluja, heijastinliivit, luita, kynsisakset ja Lucalle palttoo. Maxille haluttaisiin kokopuku ja semmoista ei tällä kertaa löytynyt. Täytyy varmaan teettää sille ihan mittatilaustyönä oma.

Luucas oli hyvin ihmeissään kun puettiin poju kotiin päästyämme. Yritti purra palttoon pois päältään...luuli varmaan että se on joku leikki. Mutta hetken päästä tyytyi kohtaloonsa ja unohti koko homman. Nyt ei tule kaverille kylmä Levilläkään jouluna. Napsaisen kuvan kunhan seuraavan kerran puetaan kaveri.

Tänään Luucaksella on toko-treenit Haunisissa.